Vetrean kehittämistyö: Vaativan neurologisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tehostaminen aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien hoidossa
Vetrea Terveys Oy:ssä suoritettiin 2019-2020 Itä-Suomen yliopiston eMBA-kehittämistyö, jossa arvioitiin neurologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien hoidossa. Työn suoritti konsernin kehittämispäällikkö Jori Reijula ja ohjasi neurologian ylilääkäri Kauko Pitkänen. Allekirjoittaneina päätimme julkaista kehittämistyön ydinsanoman kiteytettynä blogikirjoituksen muodossa.
Työn tausta:
Aivoverenkiertohäiriöstä toipuvan tehokas, tuloksellinen kuntoutus edellyttää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti riittävän määrän aktiivista harjoittelua koko kuntoutusprosessin ajan. Oleellista on kuntoutuksen viiveetön käynnistyminen ja sen katkeamaton jatkuminen myös tilanteissa, joissa kuntoutuja siirtyy organisaatiosta toiseen, kotiutuu tai siirtyy avomuotoisen kuntoutuksen piiriin.
Palvelun järjestäjän ja tuottajan välisessä sopimuksessa on usein määritelty terapiahenkilöstön ohjaamaan kuntoutuksen tuntimäärä. Tämän lisäksi kuntoutusprosessi voi sisältää omaehtoista aktiivista toimintaa, joka edesauttaa kuntoutustuloksen saavuttamista. Päivän aikana suoritetun aktiivisen toiminnan lisäksi myös riittävä yöaikainen lepo on tärkeä osa kuntoutusta. Nykyaikaisilla seurantalaitteilla kuten aktiivisuusrannekkeilla on mahdollista saada tietoa päiväaikaisesta aktiivisuudesta, yönaikaisista kehon tapahtumista ja vuorokausirytmistä. Kuntoutuksen toimivuuden kannalta on tärkeää selvittää tarkemmin, kuinka paljon aktiivisuus vaihtelee kuntoutusprosessin eri vaiheissa, mitkä tekijät selittävät aktiivisuuden vaihtelua ja voidaanko aktiivisuusmittarin tuloksia analysoimalla havaita kuntoutumista hidastavia tekijöitä. Hidastavat tekijät voivat johtua kuntoutujasta tai kuntoutuksen järjestämistavasta. Kuntoutujan valmiustasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. fyysiseen terveydentilaan liittyvät asiat, vireystila sekä psyykkinen toimintakyky ja motivaatio. Kuntoutusprosessiin liittyviä tekijöitä ovat ylimääräinen viive tehokkaan ja kohdennetun harjoittelun käynnistymisessä tai väärin mitoitettu kuntoutusohjelma.
Mittausasetelma:
Toteutetun kehittämishankkeen tavoitteena oli arvioida Vetrea Terveys Oy:n tuottamien kuntoutuspalvelujen vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien hoidossa hyödyntäen aktiivisuusrannekkeen avulla saatua tietoa päivä- ja yönaikaisten kehon toimintojen muutoksista. Seurantatutkimus toteutettiin 6/2019 – 3/2020 välisenä aikana. Siihen otettiin mukaan 15 koehenkilöä, jotka olivat iältään 58-86 vuotta (keski-ikä 74,8 vuotta). Koehenkilöistä 53% oli naisia. Koehenkilöt olivat saapuneet Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) neurologian osastolta akuutin aivoverenkiertohäiriön seurauksena moniammatilliseen jatkokuntoutukseen VetreaNeuroniin tai Vetrea Iisalmeen. Aktiivisuuden seurannassa käytettiin Vivago –aktiivisuusranneketta, joka monitoroi käyttäjän aktiivisuutta rekisteröimällä sekä mikro- että makrotason liikkeitä ja lähettää ne langattomasti asiakkaan käytössä olevaan matkapuhelimeen. Kerätty tieto analysoitiin Vivago Vista 7.1.2 järjestelmässä, johon tiedot siirtyivät automaattisesti.
Kehittämistyön johtopäätökset:
Kehittämistyön johtopäätöksenä havaittiin, että valtaosalla kuntoutujista päiväaikainen aktiivisuus ja vuorokausirytmi paranivat kuntoutuksen aikana. Päiväaikaisella aktiivisuudella ja vuorokausirytmillä havaittiin myös selkeä yhteys aivoverenkiertohäiriön aiheuttamaan oirekuvaan, terveydentilaan, koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Niillä kuntoutujilla, joilla päiväaikainen aktiivisuus ja vuorokausirytmi paranivat kuntoutusjakson aikana, todettiin parempi tulos toimintakyvyn ja elämänlaadun mittauksissa verrattuna niihin, joilla vuorokausirytmi ei kohentunut toivotulla tavalla. Analysoimalla kuntoutujan päivittäistä aktiivisuutta, vuorokausirytmiä (päivä- ja yöunien suhdetta toisiinsa), terveydentilaa sekä koettua hyvinvointia, on mahdollista ennakoida ajoissa kuntoutumista hidastavia tekijöitä ja puuttua niihin.
Kehittämistyössä havaittiin, että hyvä kuntoutusympäristö yhdessä osaavan ja aktiivisen hoitohenkilöstön kanssa luo ideaaliset puitteet ja edellytykset kuntoutujien aktiivisuuden, vuorokausirytmin, elämänlaadun, toimintakyvyn sekä koetun hyvinvoinnin parantumiselle. Vetrean kuntoutusympäristö ja -henkilöstö näyttävät tuottavan kuntoutujille vaikuttavan kuntoutusprosessin. Lisäksi kehittämistyön tulosten perusteella hyvinvoivat asiakkaat olivat aktiivisempia kuntoutusharjoitteiden suorittamisessa. Vaativa kuntoutus näyttää tuottavan eniten kohentumista niiden kuntoutujien toimintakykyyn, jotka ovat alkuvaiheessa kaikkein huonokuntoisimpia.
Vivago -aktiivisuusranneke lisäsi kuntoutusmotivaatiota ja aktivoi kuntoutujia tekemään kuntoutusharjoitteita. Kehittämistyön perusteella kuntoutujien aktiivisuus-, terveys- ja hyvinvointidatan mittaamista voidaan suositella vaativan neurologisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tehostamiseksi. On kuitenkin huomioitava henkilöstön ja kuntoutujien sitoutuminen mittaamiseen ja varmistettava, että aktiivisuuden mittauksessa käytettävät laitteet ja järjestelmät ovat toimintavarmoja myös kotiseurannan aikana.
Kauko Pitkänen, LT, neurologian ylilääkäri, Vetrea Terveys Oy
Jori Reijula, TkT, dosentti, kehittämispäällikkö, Vetrea Terveys Oy
Voit lukea koko kehittämistyön täältä.
