Terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat voimakkaassa muutoksessa. Pienten yritysten asemaa sotessa on vielä vaikea arvioida, mutta varmaa on, että se tulee muuttumaan. Paljon merkitsee se, millaiseksi uuteen valmisteluun siirretty valinnanvapauslaki muodostuu ja kuinka se toteutuu käytännössä. Lakia valmistellaan virkamiesvetoisesti ja olisi tärkeää, että yksityinen toimija pääsee lausumaan lakiehdotusta.

Oman haasteensa muodostavat Suomen suurimpien konsernien hankkeet, kun ne ostavat vanhoja sote-kiinteistöjä tulevaisuuden liikepaikoilta. Tässä kilpailussa pienen toimijan taloudelliset resurssit eivät aina riitä.

Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisesta on hyvä esimerkki Essoten monitoimijakeskushanke, joka säilyttää ja parantaa pk-yritysten toimintamahdollisuuksia sekä varmistaa tasapuoliset kilpailumahdollisuudet.

“Etelä-Savon Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) monitoimijakeskushanke, jossa Essote vuokraa noin 2300 neliön tilat ikäihmisten, vammaisten ja omaishoitoperheiden palvelujen monitoimijakeskukselle Mikkelin torin laidalta. Keskuksessa tulee toimimaan vuoden 2018 alkupuolelta lähtien muun muassa vanhus- ja vammaispalvelun, kotihoidon lääkäreiden, sairaanhoitajien ja palveluohjaajien vastaanottotoimintaa ja matalan kynnyksen palveluohjausta sekä muiden palvelujen lisäksi yhdistyksiä, yrityksiä ja järjestöjä”. https://www.essote.fi/essote-vuokraa-anttilan-toisen-kerroksen/

Julkisen sektorin yhtiöittämisvelvollisuuden poistumisessa on hyvät ja huonot puolensa. Ratkaisematta on mm. miten varmistetaan,  että viranomaisvaatimukset, lupa- ja mitoitusmenettelyt ovat samat sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, jotta molemmat ovat kilpailussa aidosta samalla viivalla. Tilanne ei ole reilu, jos julkinen toimija, jonka rahoitus on turvattu, kilpailee eri kustannus- ja liiketoimintalähtökohdista samoista asiakkaista yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Pärjätäkseen tulevaisuudessa Vetrea hakee saman arvopohjan omaavia kumppaneita, joiden toivotaan sitoutuvan yhteisesti sovittuun laatuun ja palvelulupaukseen.

Vetrea näkee tulevaisuudessa itsensä päätoimijana, joka operoi saman arvomaailman omaavien pienten ja keskisuurten kumppaneiden kanssa muodostaen kilpailutuksissa aidon kotimaisen vaihtoehdon suurten valtakunnallisten toimijoiden rinnalle.

Vetrea on syyskuussa ottanut käyttöön uudistetun brändinsä ja samalla vahvistanut asemiaan tulevaisuuden sote toimintaympäristössä, jossa valinnanvapaus on lisääntynyt.

Vetrean uudesta brändistä huokuu vahva elämän myönteisyys ja tunne, jotka luovat helposti tunnistettavan brändin muutoin harmaaseen hoivamarkkinaan. Vetrean uusi kärkiviesti on osuvasti ”Eläköön elämä”.

Kotipalveluiden merkitys hoivan vaihtoehtona – miten sitä pysytään hyödyntämään paremmin?

Vetrean mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että kotitalousvähennyksen 100 euron suuruinen omavastuu poistetaan kotiinsa hoiva- ja kotityöpalveluja ostavilta ikääntyneiltä, veteraaneilta ja muilta erityisryhmiltä. Omavastuu rankaisee pienituloisia eläkeläisiä, jotka maksavat veroja vain vähän tai eivät ollenkaan. Vasta 17 000 euron vuosituloilla vähennyksen voi saada kokonaan.

Veronmaksajien keskusliiton julkaisemien tietojen mukaan vuonna  2015 kotitalousvähennystä on käyttänyt 393 225 henkilöä, joista eläkeläisten osuus on 193 088. Tietojen mukaan kotitalousvähennystä hyödynnetään eniten remonteissa. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Kotitalousvahennys/

Vuonna 2015 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kuluista käytettiin

  • 79 prosenttia remonttipalveluihin
  • 17,5 prosenttia kotitaloustyöhön
  • 3,5 prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.

Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan 100 euron omavastuun poiston vaikutus julkisen sektorin saamiin verotuloihin olisi arviolta 40–50 M€. Lähde: Mikael Kirkko-Jaakkola, pääekonomisti, Veronmaksajain Keskusliitto. mikael.kirkko-jaakkola@veronmaksajat.fi

Vain hoiva- ja hoitopalvelujen omavastuun osuuden poiston vaikutus olisi noin 3,5 prosenttia eli arviolta 1,4–1,75 M€/v, eli vaikutus verotuloihin on varsin vähäinen, mutta lisääntyvän käytön kautta vaikutukset pk-yritysten toimintaan sekä kotihoidon tehostumiseen varsin suuret.

Vetrea suhtautuu avoimesti terveydenhuoltoa uudistaviin teknologioihin. Vetrealla on  käynnissä mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa älyhousupilotti, jossa pilotoidaan uutta teknologiaa ja sen soveltuvuutta kuntoutukseen sekä kehitetään yhteistyössä laitevalmistajan kanssa toisen sukupolven mittausteknologiaa.

MISSIOMME:
Olemme asiakkaidemme terveyttä edistävä, kotimaisesti omistettu, toimialueen laadukkain ja vaikuttavin hyvinvointipalvelujen moniosaaja.

VISIOMME:
Olemme toimialueellamme tunnettu, asiakkaiden arvostama sekä teoiltamme vaikuttavin ja erottuvin hoiva- ja hyvinvointipalveluiden tarjoaja Suomessa vuoteen 2021 mennessä.

ARVOMME:
Yhteisöllisyys, avarakatseisuus ja vastuullisuus

HISTORIA:
Vetrean historia ulottuu 1970-luvulle. Silloin Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri alkoi valmistella hanketta, jonka tavoitteena oli korkeatasoisen hoitolaitoksen ja palvelutalon rakentaminen sotainvalidien turvaksi. Perustettiin Iisalmen Veljeskoti, joka aloitti toimintansa vuonna 1982. Myöhemmin veljeskodin toiminta laajeni veteraanikuntoutukseen.Vetrean ammattiosaamisella on siten jo kolmen vuosikymmenen mittaiset juuret Itä-Suomessa. Hoiva- ja terveysalan monialaosaaminen ja laaja palvelutarjonta ovat pitkän kokemuksen lisäksi Vetrean vahvuuksia.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Laura Airaksinen
p. 040 729 1908
laura.airaksinen@vetrea.fi

 

Muut tiedotteet

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä