Vetrea Terveys Oy avasi tehostetun palveluasumisen ovet elämänlaatu- ja vaikuttavuustutkimukselle
Sain mahdollisuuden hankkia pro gradu -tutkielmani empiirisen aineiston Vetrean tehostetun palveluasumisen asiakkaita haastattelemalla. Toteutin haastattelut loppuvuodesta 2019 ja pro gradu tutkielmani valmistui keväällä 2020. Kuvaan tässä tutkielmani tarvetta, tarkoitusta ja keskeisiä tuloksia sekä ajatuksiani tulosten hyödynnettävyydestä.
Tehostettu palveluasuminen on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä sen peittävyys on laajentunut 7-kertaiseksi kuluneen 20-vuoden aikana. Laajentuminen on seurausta palveluiden rakennemuutoksesta, kun laitoshoidosta on haluttu luopua. Tästä huolimatta, tehostetun palveluasumisen vaikuttavuudesta on vain vähän tutkittua tietoa.
Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet
Tarkoituksena oli tutkia ja analysoida tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksia, haasteita ja erityispiirteitä, kun vaikuttavuuden indikaattorina on asiakkaan elämänlaatu ja mittarina ASCOT-INT4. Tavoitteena oli arvioida mittarin soveltuvuutta tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden mittaamiseen sekä tutkia tiettyjen elämänlaatutekijöiden ja palvelun laatutekijöiden yhteyksiä sosiaalipalveluun liittyvään elämänlaatuun ja palvelun vaikuttavuuteen. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen nojaten esitettiin tutkimushypoteeseina, että yksinäisyydellä sekä asiakkaan kokemuksella häntä hoitavien työntekijöiden kiireestä on negatiivinen yhteys elämänlaatuun ja palvelun vaikuttavuuteen. Asiakkaan tyytyväisyydellä saamaansa kohteluun odotettiin olevan positiivinen yhteys elämänlaatuun ja vaikuttavuuteen.
Aineisto ja menetelmät
Aineisto koostui tehostetun palveluasumisen asiakkaiden strukturoiduista haastatteluista (N = 101). Mukana oli ikääntyneitä (n = 64), vammautuneita (n = 23) sekä kehitysvammaisia (n= 14) asiakkaita yhteensä 17 Vetrean palvelukodista eri puolilta Suomea. Haastattelujen ajankohtana Vetrealla oli (vakiintuneessa) toiminnassa yhteensä 18 tehostetun palveluasumisen yksikköä. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti hyödyntäen muun muassa lineaarista regressioanalyysiä.
ASCOT-mittari
ASCOT-mittaria on kehitetty Isossa-Britanniassa, Kentin yliopistossa yli vuosikymmenen ajan. Suomessa mittaria hallinnoi THL. ASCOT-mittarin antama tärkein tulos on nykyistä elämänlaatua kuvaava indeksiluku ASCOT-SCRQoL. ASCOT mittaa sosiaalipalveluihin liittyvää elämänlaatua kahdeksan ulottuvuuden alueella. Näitä ovat henkilökohtainen puhtaus, asunnon siisteys, ruoka ja juoma, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, ajankäyttö, mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään ja arvokkuus.
ASCOT-mittariin on rakennettu innovatiivinen ratkaisu sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden mittaamisen haasteisiin. Menetelmässä arvioidaan asiakkaan nykyisen sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun lisäksi asiakkaan hypoteettista elämänlaatua odotetussa tilanteessa, jossa hänellä ei olisikaan käytössään nyt saamiaan tai niitä korvaavia palveluita. Tulokset menetelmän luotettavuudesta ovat olleet lupaavia.
Keskeiset tulokset
Mittarin soveltuvuus tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden mittaamiseen oli heikko, sillä kohderyhmä vaatisi ehdottomasti mittarin, joka yhdistää haastattelua, havainnointia sekä muita tiedonkeruutapoja. Nyt käytetty INT4 on ensisijaisesti kotiolosuhteisiin tarkoitettu haastattelumittari, jota on kuitenkin mahdollista soveltaa kaikissa tilanteissa, joissa haastateltava pystyy osallistumaan kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun.
Sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun indeksi voitiin laskea 84:n asiakkaan vastauksista. Haastateltujen Vetrean asiakkaiden sosiaalipalveluun liittyvä elämänlaatu oli hyvä. Tulokset osoittavat, että asiakkaille tuotetaan hyviä peruspalveluita. Tehostetun palveluasumisen asiakkailla (kaikki asiakasryhmät) elämänlaadun eri ulottuvuuksista parhaiten toteutui henkilökohtainen turvallisuus. Heti tämän jälkeen tuli asunnon siisteys ja viihtyisyys.
Tutkittaessa kirjallisuudesta tunnistettuja sosiaalipalveluun liittyvää elämänlaatua selittäviä tekijöitä, havaittiin yksinäisyydellä ja kokemuksella kiireestä olevan negatiivinen yhteys elämänlaatuun. Samoin tyytyväisyys saatuun kohteluun oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun. Tämän kohtelun yhteys oli kaikkein voimakkain. Muissa ASCOT-tutkimuksissa havainnot ovat olleet samankaltaisia, eli ilmiö on kansainvälisesti samankaltainen.
Tehostetun palveluasumisen vaikuttavuus
Tämän tutkielman tulosten perusteella palvelu oli vaikuttavampaa asiakkailla (n = 56), joiden toimintakyky oli heikompi. He hyötyivät tehostetusta palveluasumisesta eniten. Samankaltainen havainto on tehty muissakin tutkimuksissa: toimintakyvyn heikentyessä arvio odotetusta elämänlaadusta ilman saatua palvelua alenee. Asiakkaaseen liittyvät tekijät onkin aina syytä kontrolloida, kun palvelun vaikuttavuutta arvioidaan.
Toimintakyvyn lisäksi palvelun parempaan vaikuttavuuteen oli yhteydessä asiakkaiden tyytyväisyys työntekijöiltä saamaansa kohteluun. Tässä aineistossa palvelun vaikuttavuutta oli tilastollisesti hankalampi mallintaa, koska havaintoja oli vähemmän. Monilla asiakkailla oli vaikeuksia vastata hypoteettisiin kysymyksiin.
Päätelmät ja suositukset
Haastateltujen asiakkaiden sosiaalipalveluun liittyvä elämänlaatu oli hyvä. Tutkimuksessa havaittiin, että kun asiakkaan olemiselle löytyy arvo mielekkään tekemisen kautta, myös hyvinvointi lisääntyy. Osallisuuden lisääminen on yksilöllisestä sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeää, sillä lisääntyneen osallisuuden ja sosiaalisen aktiivisuuden tiedetään voivan ylläpitää ihmisten terveyttä. Tästä syntyy positiivinen kehä, jossa parempi terveys edelleen lisää sosiaalista aktiivisuutta ja osallisuutta.
Esimerkiksi yhteisöllisyyden lisäämisellä olisi mahdollisuus ennaltaehkäistä ja vähentää asiakkaiden yksinäisyyttä sekä lisätä osallisuutta. Tehostetussa palveluasumisessa yhteisöllisyyttä voisi lisätä vielä nykyisestä tukemalla asukkaita osallistumaan entistä enemmän arjen askareisiin voimavarojensa mukaisesti.
Jatkossa voisi tutkia esimerkiksi, mistä hyvä tai huono kohtelu asiakkaan näkökulmasta rakentuu ja miten työntekijät tämän asian näkevät. Samoin olisi mielenkiintoista selvittää, millainen vaikutus näillä rakenteellisilla tekijöillä on prosessitekijöihin, eli millainen vaikutus organisaatiolähtöisillä tekijöillä on työntekijöiden työhyvinvointiin ja sitä kautta selvittää, miten työhyvinvointi vaikuttaa asiakkaiden elämänlaatuun. Myös vanhuspalvelulain tuoma korkeampi henkilöstömitoitus avaa mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia. Miten se vaikuttaa esimerkiksi kiireen kokemukseen tai asiakastyytyväisyyteen?
Terhi Auvinen
TtM, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20200844
