Kaikki aivoihin liittyvät sairaudet tarvitsevat jonkinasteista kuntoutusta ja kuntoutuksen merkitys suhteessa lääkehoitoon kasvaa koko ajan. Kysynnän kasvuun vastaaminen vaatii erikoistuneita, moniammatillisia tiimejä sekä kehittämiseen panostavia yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Neurologinen kuntoutus ei ole yksilösuoritus. Myös potilaan motivoiminen kuntoutukseen vaatii erikoisosaamista.
Neurologisen kuntoutuksen tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa kolmesta syystä, summaa Kansallisen neurokeskuksen johtaja, Mikael von und zu Fraunberg.
- Iäkkäiden määrä kasvaa
- Heidän ikääntymiseensä liittyvät aivosairaudet, kuten muistihäiriöt, lisääntyvät
- Työelämän rakenteelliset muutokset voivat lisätä työperäistä stressiä ja aivojen kuormitusta ja siten heikentää aivoterveyttä
Kuntoutustarpeen tunnistamiseen ja kuntoutuksen vaikuttavuuteen onkin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.
Tällä hetkellä pelkästään suoria terveydenhuoltokuluja kustannuksia aivosairauksista koituu Suomessa yli kolme miljardia euroa vuodessa. Epäsuorat kulut, kuten sairauspoissaolot, verotulojen väheneminen tai vaikutukset kokonaisiin perheisiin, aiheuttavat toiset kolme miljardia euroa kustannuksia vuodessa. ¹
Suomessa on 120 000 muistisairauteen sairastunutta henkilöä. Ennusteen (World Alzheimer Report)² mukaan vuonna 2050 sairastuneiden henkilöiden määrä lähenee puolta miljoonaa. Niinpä puhe aivoterveydestä on tällä hetkellä erityisen tärkeää. Aivoterveyden edistämiseksi toimii myös Itä-Suomen yliopiston koordinoima Kansallinen neurokeskus. Sen johtajan Mikael von und zu Fraunbergin mukaan:
”On tärkeää puhua sairauksien lisäksi myös terveydestä, johon me voimme kaikki jollain tapaa vaikuttaa arjessamme. Aivoterveys on ihmisen elintapoihin ja erityisesti aivojen terveyteen liittyvien seikkojen huomioimista jo terveenä.”
Muistisairauksien ohella merkittävä kustannusten aiheuttaja neurosairauksissa on aivoinfarkti, jonka esiintymisellä elintavoilla – siis aivoterveydestä huolehtimisella – on suuri merkitys. Aivoinfarktiin sairastuu vuosittain 18 000 ihmistä, joten voidaan perustellusti puhua jo kansansairaudesta. Välittömän kuntoutuksen hyödyistä tulee koko ajan lisää tutkimusta ja myös ikääntyneillä, aivoinfarktiin sairastuneilla, kuntoutuksesta saadaan todennettuja hyötyjä.
Työikäisen väestön sairauksissa, kuten psykooseissa, mielialahäiriöissä ja päänsäryssä, epäsuorien kulujen osuus on menetetyn työpanoksen vuoksi merkittävä.
Muita neurologisten sairauksien ryhmiä ovat muun muassa aivojen pesäkekovettumatauti (MS-tauti), Parkinsonin tauti ja amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS), mutta niiden ilmaantuvuuden määrät ovat yhteensä reilu tuhat vuosittain. Varsinaisten sairauksien lisäksi henkilöt, joiden aivovamma on syntynyt tapaturmaisesti, hyötyvät neurologisesta kuntoutuksesta.
Neurologinen kuntoutus – mitä se on?
Kuntoutus on terminä edelleenkin monelle osin tuntematon, huomauttaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Mika Koskinen. Neurologisen kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa potilaan toimintakyky sairastumista edeltävään tilaan tai kohentaa potilaan toimintakykyä. Usein puhutaan siis esimerkiksi siitä, pärjääkö ihminen ilman ympärivuorokautista hoitoa tai voiko henkilö palata kotiin. Kuntoutustarpeen arvio tehdään aina sairaalassa. Päätöksen neurologisen kuntoutuksen tarpeesta ja hyödyistä tekee lääkäri.
Apulaisylilääkäri Mika Koskisen mukaan neurologinen kuntoutuminen on tänä päivänä moniammatillisen tiimin yhteisponnistus. Jokaisella osaajalla on tärkeä rooli potilaan toimintakyvyn palauttamisessa. Myös läheisiltä saatu tuki ja heidän osallistaminen kuntoutusprosessiin edistävät todennäköisyyttä kuntoutua mahdollisimman omatoimiseksi.
Teknologia-avusteisessa neurologisessa kuntoutuksessa mitattavuus kasvaa
Kuntoutusteknologian kehitys tuo mukanaan monenlaisia hyötyjä sekä potilaan, että häntä hoitavien ammattilaisten näkökulmasta. Itse kuntoutus monipuolistuu ja löydetään yksilöä motivoivia keinoja kuntoutua ja näin parantaa yksilön ja hänen perheensä elämänlaatua.
”Tutkimuksen pohjalta kehitetyn uuden kuntoutusteknologian myötä itse kuntoutujan rooli muuttuu aktiivisemmaksi ja näin myös tekemisen merkityksellisyys kasvaa. Kuntoutujan oman toimijuuden vahvistaminen on keskeistä paranemisen näkökulmasta”, summaa von und zu Fraunberg.
Teknologia-avusteisten kuntoutusmenetelmien mittaaminen on sujuvaa ja näin päästään kasvattamaan myös kuntoutuksen tuloksia eli vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden kasvu taas auttaa ymmärtämään kuntoutuksen hyötyjä paremmin. Esimerkiksi pelillisyyttä ja sen tuottamaa motivaatiota käytetään jo nyt hyödyksi tietokoneavusteisessa kuntoutuksessa.
”Kuntoutusteknologia ja sen innovaatiot tarvitsevat kehittyäkseen hankkeiden lisäksi ennenkaikkea ihmistä – niin potilasta kuin moniammatillista asiantuntijatiimiäkin. Kehittämishankkeissa toimiikin aina vähintään kaksi tahoa: kuntoutuslaitos, jossa ovat kuntoutettavat potilaat sekä teknologiaa kehittävä taho”, kertoo apulaisylilääkäri Mika Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Kuopion alueen neurologisen osaamisen keskittymä hyödyttää ennen kaikkea potilasta
Kuopion suunnalla on kansainvälisen tason neurologista huippuosaamista niin Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kuin alan tutkimukseen ja kehitykseen erikoistuneissa yrityksissä. Kuopion alueen osaamiskeskittymä sekä vuoden 2021 aikana alueelle perustettava Kansallinen neurokeskus mahdollistavat entistä pitkäjänteisemmän kehitystyön eri toimijoiden välillä.
”Kuntoutus ei ole samalla tapaa yhteismitallista kuin lääkehoito. Niinpä kuntoutustarpeen määrittäminenkin vaatii erityisosaamista ja kiinnostusta alaa kohtaa. Uuden tutkimuksen myötä ymmärrys kuntoutuksen hyödyistä kasvaa myös alan ammattilaisten keskuudessa. Siksi on tärkeää, että löytyy kuntoutuksen tutkimukseen panostavia yrityksiä,” painottaa Koskinen.
KYS:ssa ei ole omaa kuntoutusosastoa lainkaan. Käytännössä kaikki vaativaa kuntoutusta tarvitsevat lähetetään VetreaNeuronin kuntoutukseen. Neurologisen osaamisen keskittyminen Kuopion alueelle on eduksi etenkin potilaille, joille nyt on tarjolla entistä asiantuntevampaa ja vaikuttavampaa hoitoa. Keskittyminen vetää puoleensa alan huippuosaajia ja alueen vetovoima kasvaa.
Lähteet:
¹ Lindsberg, Duodecim 2014
² World Alzheimer Report, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020
Artikkelia varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita:
Mikael von und zu Fraunberg, neurokirurgian dosentti, Kansallisen neurokeskuksen johtaja
Mika Koskinen, neurologian apulaisylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
