Vetrean käynnistämän ”Tehostettu teknologia-avusteinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen” (TAKU) – pilottihankkeen tavoitteena on selvittää aivoverenkiertohäiriön jälkeisen tehostetun kuntoutuksen vaikutukset toimintakykyyn ja palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Pilotissa selvitetään, voidaanko käytössä olevan teknologian, ryhmämetodin sekä kotikuntoutuksen avulla edistää tavoitteisiin pääsyä. Kontrolloidussa tutkimusasetelmassa muodostettavalla katkottomalla prosessilla ja tehostetuilla kuntoutusmetodeilla pyritään edistämään kuntoutusprosessin vaikuttavuutta.
Mitä AVH-prosessissa tapahtuu?
Kuva 1) AVH-kuntoutus: tavanomainen vs. teknologia-avusteinen kuntoutusprosessi
Yllä olevassa kuvaajassa on pyritty selkiyttämään äärimmilleen, miten TAKU-kuntoutuspolku eroaa tavanomaisesta, ”perinteisestä” kuntoutusprosessista. Kuvaajassa kuntoutuja etenee kronologisesti kuntoutuspolkua eteenpäin vasemmalta oikealle ja pystyakseli esittää – kuvannollisesti – toimintakyvyn tasoa. Mäen päällä kuntoutujan toimintakyky on korkealla ja mäen pohjalla matalalla.
Neurologisen kuntoutuksen prosessi (kuva 1) alkaa siitä, kun kuntoutuja sairastuu. Kuntoutujan akuutti sairauskohtaus aiheuttaa romahduksen tämän toimintakyvyssä. Kuntoutujan sairautta hoidetaan ensin noin viikon verran Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Sieltä kuntoutuja pääsee Vetrealle akuuttiin laitoskuntoutukseen. Tämä vaihe kestää muutamia viikkoja. Tämän jälkeen kuntoutuja kotiutetaan ja tämä saa kuntoutusta kotona.
Tavanomaisessa kuntoutuksessa pullonkauloiksi ovat muodostuneet etenkin KYS:istä laitoskuntoutukseen siirtymisen vaihe sekä kotiin siirtymisvaihe. TAKU:ssa kyseiset pullonkaulat on pyritty eliminoimaan ja prosessia nopeuttamaan. Nämä ovat ensiarvoisen tärkeitä kehityskohteita, sillä viive kuntoutusharjoitusten suorittamisessa korreloi kuntoutumisprosessin vaikuttavuuden kanssa. Toisin sanoen kuntoutujan toimintakyky voidaan maksimoida katkottoman kuntoutusprosessin avulla – ja päinvastoin. Sairauskohtausta seuraava kolmen kuukauden jakso on kriittinen, sillä sen aikana kuntoutujan toimintakykyä voidaan kohdennetuilla toimenpiteillä nostaa erityisen tehokkaasti. Tämän jälkeen toimintakykyä voidaan yhä toki kehittää, joskin rajallisemmin.
TAKU:ssa kuntoutusprosessissa pyritään kuvan mukaisesti nostamaan kuntoutujan toimintakyvyn taso korkeammalle kuin tavanomaisessa kuntoutuksessa. Lisäksi pyritään lyhentämään laitoskuntoutusjaksoa ja kotiuttamaan kuntoutujan entistä nopeammin. Tämä on tärkeää niin kuntoutujalle, tämän omaisille, kuin veronmaksajillekin.
Kuntoutusta tehostetaan muutaman viikon akuutin osastojakson aikana käyttäen robotiikkaa, virtuaalisia menetelmiä, kotiutumisen jälkeisiä avokuntoutusryhmiä ja etävalmennusta itsenäisen harjoittelun tukena. Kotiutumisen jälkeen kuntoutuja jatkaa muutaman kuukauden ajan kotiharjoittelua etävalmennuksen ja viikoittain järjestetyn avokuntoutusryhmän tukemana. Interventiossa hyödynnetään ryhmämuotoisia kuntoutussessioita, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa myös yksilöllisesti. Interventioryhmä suorittaa harjoituksia muutamana päivänä viikossa. Ohjelmaan kuuluu mm. intensiivistä kävelyharjoittelua, yläraajaharjoitteita, erityisterapioita, aktivointia ja tasapainoharjoitteita. Tutkimuksessa hyödynnetään laajalti erilaisia teknologisia kuntoutusratkaisuja.
TAKU –hankkeessa kuntoutusta tehdään vaikuttavuusperusteisesti. Varmistamme siis eri kuntoutusmenetelmiä mittaroimalla sen, että kuntoutusprosessi tuottaa halutun lopputuloksen. Toimintakyky on tärkeä kuntoutujan parametri, jonka kehittymistä mitataan mm. WHODAS -, PROMIS – ja FAC-kyselyjen avulla. Näin varmistamme, että kuntoutamme kuntoutujaa tehokkaasti, sopivin menetelmin ja juuri silloin, kun tämä kuntoutusta tarvitsee – ei vain sopimuksen mukaisesti.
Jori Reijula, kehitysjohtaja, Vetrea
Kauko Pitkänen, neurologian ylilääkäri, Vetrea
