Minä olen Marianne, 45-vuotias sairaanhoitaja ja työskentelen vammautuneille suunnatussa palvelukodissa, VetreaElo Eelissä Kempeleessä. Olen valmistunut 1994 lähihoitajaksi ja 2001 sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajaksi opiskellessani työskentelin samaan aikaan yksityisessä kuntoutussairaalassa. Valmistumiseni jälkeen jäin samaiseen sairaalaan vakituiseen työhön. Vuonna 2012 siirryin yliopistosairaalaan töihin. Työskentelin 8 vuotta infektiotautien ja gastrologian osastolla. Työ yliopistosairaalassa on hektistä, akuuttia ja kiireistä. Aikaa potilaille on vähän ja vaaditaan usein nopeaa reagointia voinnin muutoksiin. Usein hoidin joka vuorossa eri potilaita, joten piti opetella nopeasti sisäistämään ihmisten sairaushistoriat ja nykyiset voinnin parametrit. Kiireen lomassa haaveilin pitkään jo hiukan ”seesteisemmästä ” työnkuvasta.
Vetrean palvelukseen siirryin kesäkuussa 2020 ja löysin sen seesteisemmän työnkuvan. Alkuun oli vaikeinta sopeutua siihen, että työskentelen ”asiakkaan kotona” ja akuuttiin tilanteeseen parhaiten pystyin reagoimaan vain soittamalla 112. Kun takana on 26 vuotta sairaalaelämää, oli tämä muutos kaikkein suurin – vaati itseltä kasvamista.
Parasta työssäni on monimuotoisuus, tutut kasvot päivittäin ja mahdollisuus verrata asiakkaan voinninmuutoksia pitkällä aikavälillä. Toki akuutteja tilanteita tulee ja niihin on kyettävä reagoimaan nopeasti, hoitovastuun siirtäminen on kuitenkin helpompaa, kun asian on sisäistänyt.
Pidän siitä, että asukkaat saavat virikkeitä, toimintaa ja mahdollisuuden asua ”kotona” loppuun saakka.
Vaihdettuani nopeasykkeisemmästä työstä Vetrean rauhallisempaan työympäristöön, olen jaksanut paljon paremmin. Minulle jää aikaa myös itselleni ja perheelleni. Työnantaja mahdollistaa harrastamisen, ja työvuorotoiveet kuunnellaan ja kuullaan. Voin vaikuttaa työnkuvaani ja yhdessä muiden työtekijöiden kanssa etsimme niitä parhaita tapoja toimia asiakkaiden hyväksi. Mentaaliteetti ” meillä on aina tehty näin” on jäänyt pois, ja sen sijaan näiden muutaman kuukauden aikana olen lanseerannut käyttöön lauseet ”Me teemme itsellemme hyvää työpaikkaa” ja ”Tästä tulee juuri niin hyvä työpaikka, kuin me siitä tehdään”. Vannon avoimuuden ja syyttelemättömyyden nimeen. Asiat voi tehdä niin monella tavalla ja päätyä samaan lopputulokseen. Virheitä voi sattua, ja sattuukin, mutta niistä otetaan opiksi.
Huumori ja hyvä työyhteisö kasvattavat hyviä työntekijöitä. Meillä kiitos annetaan ja otetaan vastaan. En ole aikoihin nauttinut näin paljon työnteosta kuin nyt.
Lue muut Vetrean työntekijätarinat
Lue lisää VetreaElo Eelistä